Elimäenkatu 23 – ammattiopiston tilat modernisoitiin lukiokäyttöön

eQ Yhteiskuntakiinteistöjen omistaman Elimäenkatu 23:n tilat saivat jatkoa, kun Stadin ammattiopiston käytössä olleet tilat uudistettiin lukiokäyttöön. Punatiilinen kiinteistö on rakennettu vuosina 1939–1941, ja sen on suunnitellut arkkitehti Arne Thulé. Rakennusta on laajennettu vuonna 2002 niin ikään punatiilisellä, mutta hieman korkeammalla rakennuksella. Bruttopinta-ala on yhteensä 4 767 m².

Elimäenkatu 23:n kiinteistöllä on asemakaavassa tason 2 suojelumerkintä, joka koskee osaa rakennuksesta. Hankkeessa kunnioitettiin niin suojelumerkintää kuin ympäristöä, ja tehdyt muutokset kohdistuivatkin enimmäkseen rakennuksen sisätiloihin.

Konepajan lukiolla oli ennestään tiloja läheisessä Töysänkatu 2:n kiinteistössä, ja Elimäenkadulle toivottiin lisätilaa sekä uusia oppimisympäristöjä täydentämään kokonaisuutta.

”Kiinteistössä toimi aiemmin Stadin ammattiopiston sähkö- ja turva-alojen linjat, joten tilat piti muokata lukiolaisten tarpeisiin. Perusopetustilojen lisäksi heitä varten rakennettiin erityisopetustiloja, kuten liikunta- ja tanssisali, kuvataiteen tiloja, bänditila ja kemian opetuksen tiloja”, kertoo eQ Toimitilojen kiinteistökehityspäällikkö Roni Haavisto.

Lisäksi lukiolaiset saivat käyttöönsä uudet musiikkiluokat, joissa äänieristystä tehostettiin kelluvilla lattioilla ja seinien ja kattojen lisä-äänieristyksillä.

”Lukion toiveesta tiloihin suunniteltiin myös perinteinen valokuvapimiö”, Haavisto kertoo.

Uuden ja vanhan rakennuksen välillä on lasikatteinen valopiha, jota muokattiin oppilaiden välituntikäyttöön sopivaksi. Sinne lisättiin esimerkiksi polkupyörätelineitä, penkkejä, viherelementtejä sekä pelipöytiä.

Suojeltuun julkisivuun ei kajottu korjauksen aikana. Myös sisätiloissa säilytettiin runsaasti alkuperäisiä rakenteita ja hyväkuntoisia pintoja, kuten osa vanhoista lattioista. Lisäksi hyväkuntoiset lasiseinät hyödynnettiin siirtämällä ne rakennuksen toiseen osaan.

”Laadukkaita ja moderneja tiloja voidaan rakentaa ilman, että kaikkea tarvitsee purkaa ja rakentaa uusiksi. Hyödynsimme olemassa olevien opetustilojen hyviä puolia ja saneerasimme laajemmin niitä tiloja, jotka eivät soveltuneet lukion käyttötarkoituksiin. Rakentamisen ekologisuus ja hiilijalanjälki ovat osa kaikkia hankkeitamme, ja tässä hankkeessa pystyimme toteuttamaan lukion tilavaatimukset laadukkaasti maltillisilla muutostöillä”, Haavisto kertoo.

Talotekniikkaa, lukitus- ja turvajärjestelmiä sekä kiinteistön automaatiojärjestelmiä toki päivitettiin vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

”Talotekniikkauudistukset onnistuivat helposti, sillä rakennus oli aiemminkin opetuskäytössä ja järjestelmiä on uusittu aina tarpeen mukaan.”

Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin, NCC:n sekä Noste.io:n kanssa. Projekti oli nopeatempoinen: korjaustyöt aloitettiin tammikuussa 2024, ja tilat valmistuivat suunnitellusti heinäkuussa syksyn uusia opiskelijoita varten.

”Vaikka aikataulu oli tiukka, projekti valmistui laadukkaasti ajallaan ja budjetissa. Hanke pystyttiin toteuttamaan tilasuunnitelman mukaisesti. Avoin urakkamalli mahdollisti myös tilaratkaisujen kehittämisen hankkeen aikana yhteistyössä asiakkaan kanssa.”

Avoimessa urakkamallissa erityisen tärkeää on tiivis vuoropuhelu niin hankkeen toteuttajien kuin asiakkaankin kanssa.

”Yhteistyö Helsingin kaupungin ja urakoitsijan kanssa oli todella dynaamista, ja onnistuneeseen lopputulokseen päästiin avoimen keskustelun ja tiiviin yhteydenpidon johdolla. Kaikkien keskittyessä yhdessä selkeisiin tavoitteisiin löydetään ratkaisuja, jotka aidosti palvelevat kaikkia osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla”, Haavisto kiteyttää.