• Kiinteistökehitys,
  • Liikepaikat
17.5.2021

Millaisia ovat kauppapaikat nyt ja tulevaisuudessa?

  • kauppakeskus

  • kiinteistökehitys

Kaupankäynti eri muodoissaan on perinteisestikin keskittynyt kauppapaikoille hyvien yhteyksien varrelle. 2020-luvulla kaupallinen tila on laajentunut fyysisestä kauppapaikasta monikanavaiseen ostamiseen, palveluihin ja ajanviettoon. Pandemian myötä virtuaalisen ulottuvuuden merkitys on noussut. Tuotteita ostetaan netistä ja noudetaan myymälöistä. Tämä edellyttää ostamisen tueksi uusia palveluja ja tiloilta uudenlaista muuntojoustavuutta.

Elämykset ovat osa kokemusta

2020-luvun kauppakeskuksissa erikoiskaupan rinnalle tärkeiksi vetovoimatekijöiksi nousevat ajanvietto, elämykset, yhdessäolo ja palvelut eri muodoissa. Tilastot maailmalta näyttävät, että verkkokaupan tyhjentämät tilat ovat täyttyneet viihdepalveluilla kuten pakohuoneilla, laserammunnalla, sisähuvilaitteilla ja elokuvateattereilla. Kauppakeskukset avaavat tilojaan myös tapahtumille ja pihafestareille. Monikanavainen ostaminen edellyttää myös uusia tilankäyttömuotoja kauppakeskuksissa. Click-and-collect -noutopisteet mahdollistavat tuotteiden vaivattoman noudon asiakkaille tai noutoläheteille. Verkon kautta tehtäviä vaateostoksia vauhdittavat tulevaisuudessa pakettipisteen vieressä olevat sovituskopit ja nopeat jopa yhden päivän toimitusajat. Kauppakeskuksen keskitetty nopea kotiinkuljetuspalvelu tuottaa etua kaikille toimijoille.

Ravintolatkin hyödyntävät verkkokauppaa

Koronaviruksesta johtuvan poikkeustilan myötä yhä useammat kaupan toimijat ovat alkaneet hyödyntää verkkokauppaa sekä verkkoalustalla toimivia kuljetuspalveluita. Tämä vaikuttaa osaltaan myös tilankäyttöön. Esimerkiksi Aito verkkoruokakauppa tarvitsee tavanomaisesta ruokakaupasta poiketen varastointi-, pakkaus- ja logistiikkatiloja kylmäsäilytyksineen, muttei ollenkaan perinteisiä asiakastiloja. Ravintolatoimialalla puolestaan uusimpana ilmiönä ovat olleet cloud kitchen -toimijat, jotka tuottavat jopa usean ravintolan menuja yhdessä ravintolatilassa. Palvelu perustuu puhtaasti kotiinkuljetuksiin ilman asiakaspaikkoja. Myös ensimmäisiä kauppakeskusten verkkokauppa-alustojen pilottihankkeita on nähty Suomessa, jotka edustavat samalla kauppakeskuksien uudenlaista tilankäyttöä. Kauppakeskuksen verkkokaupasta ostetut tuotteet voi noutaa palvelualueelta ilman fyysisiä kontakteja.

– Kaupallisille kiinteistöille aukeaa uusia mahdollisuuksia helpottaa tuotteiden ja palveluiden saatavuutta erilaisten palveluiden, tilojen ja kuljetusten avulla. Monikanavainen ostaminen on tätä päivää, kertoo Data Analytics Manager Lauri Jokela Newseciltä.

Suomalaiset ovat löytäneet verkko-ostamisen

Verkkokauppa kasvoi koronavuonna huimat +44 prosenttia Yhdysvalloissa. (1) Trendin yleistymisen myötä yhä useampi kaupan toimija pohtii verkkokaupan mahdollisuuksia osana liiketoimintaansa. Sama yleistyminen näkyy Suomessa. 24 % suomalaisista on lisännyt verkko-ostamistaan poikkeusaikana ja 73 % suomalaisista oli tehnyt verkko-ostoksia viimeisen 28 päivän aikana. Ostetuimpia ovat vaatteet (28 % vastaajista), noutoruoka ja toimitettu valmisruoka (14 %), kauneudenhoitotuotteet ja elektroniset laitteet (molemmat 13 %). Kymmeneen suosituimpaan tuoteryhmään kuuluvat myös levyt/kirjat/pelit, elintarvikkeet, apteekkituotteet, asusteet/optikkotuotteet, lemmikkieläinten tarvikkeet ja kengät. Vähinten mainintoja saivat kodinkoneet, alkoholi, lasten vaatteet ja lelut sekä rakennus- ja puutarhatuotteet. (2)

Hybridirakennukset yhdistävät eri toiminnot

Kauppakeskuksia rakennetaan erityisesti kaupunkikeskustoissa hybridirakennuksina, jotka yhdistävät asumisen, eri muotoiset palvelut ja työpaikat. Katutason kerrokset voivat toimia kauppakeskuksena, keskikerrokset palvelutorina ja muissa kerroksissa asutaan tai tehdään töitä toimistoissa. Tavoitteena on synergia toimintojen välillä: Asukkaat voivat vaivattomasti hyödyntää saman korttelin kaupallista tarjontaa ja toiminnot tukevat toisiaan liiketaloudellisena ekosysteeminä. Kauppakiinteistöt voivat myös erikoistua esimerkiksi brändituotteiden outlet- tarjontaan, second hand myyntiin tai toisaalta kasvattaa tarjontaansa elämyspuistoiksi asti. Nämä toimintamallit ovat rantautumassa myös Suomeen.

Liiketoimintaa vauhdittavien uudistusten aika on nyt

Kauppakeskusmaailmassa odotetaan muutoksia, jotka kytkeytyvät vastuullisuuteen ja digitalisaation vauhdittumiseen. Vaateteollisuuden uusinta uutta voivat olla tulevaisuudessa paikan päällä asiakkaalle valmistettavat ’räätälöidyt’ vaatteet sekä biomateriaalien läpimurto. Vastuullista kuluttamista edustavat reuse-tyyppiset korjaus- ja kierrätyspalvelut. 3D-tulostaminen kauppakeskuksissa mahdollistaisi uusien tuotteiden tuottamisen lähellä kuluttajaa ilman teollista prosessia. Digitalisaation avulla vaatteita ja asusteita voi sovittaa vaikka kännykkäruudulla. Uudenlaisen yhteisöllisyyden esimerkkejä maailmalta ovat kauppakeskuksissa olevat videopelibaarit, eSport-tapahtumatilat sekä aistikkaat valokuvaustilat sosiaalisen median kuvia varten.

– Erikoiskauppa ei ole katoamassa kauppakeskuksista tai liikekiinteistöistä. Se muuntautuu osaksi suurempaa elämys- ja palvelukokonaisuutta, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös laajentaa omaa liiketoimintaa, summaa Jokela.

1 Digital Commerce 360, tiedot päivitetty tammikuu 2020.
2 Paytrail, verkkokauppa Suomessa 2020.